Valmisteluja tänäänkin, tietysti

Tänäänkin on saatu kaikenlaista aikaiseksi ja se on hyvä, sillä enää huominen talkoopäivä, ja sitten alkaakin koko viikonlopun kekkerit! Jo melkein jännittää, joulu keskellä kesää!

Valmistelut ovat oikein hyvällä mallillaan ja kaikki näyttää ainakin toistaiseksi hyvältä. Toivottavasti ainakaan mitään ikäviä yllätyksiä ei nyt tulisi. Viikonlopun keli näyttää todella mahtavalta: sateen mahdollisuus täydet 0% ja lämpötila +28 astetta. Kyllä siinä kelissä kelpaa tulla musiikkia kuulemaan. Soittajilla voi tosin olla hieman lämmintä, mutta siihen olemme jo tänä kesänä tottuneet...


Laiturin päätyponttooni hinattiin tänään paikalleen ja kokemuksella se solahti paikalleen todella hienosti. Lisäponttoonilla laiturin koko tuplaantuu, joten veneitä kyllä mahtuu! Eli tulkaa ihmeessa kaikki veneelliset laiturin kautta käymään. Vesitse matka on monelta suunnalta kuitenkin huomattavasti lyhyempi kuin autolla, joten jos vain joku veneenkaltainen käyttöön löytyy, niin ehdottomasti suosittelemme sellaisella tulemaan. Ja rannassa saa sitten yöpyä ilman eri maksua.


Autolla tapahtumaan saapuville lähes perinteiseksi näyksi on tullut portinpielessä tönöttävä vauhtimuna alias asuntokupla pääsee tänäkin viikonloppuna vuosittaiselle, pitkälle matkalleen parin kilometrin päähän Birknäsiin. Siellä pyörämökillä on tärkeä tehtävä lipunmyyntikojuna sekä järjestäjien tukikohtana. Vaunu on myös ensiapupiste ja info-koppi. Tärkeä tehtävä elämänsä ehtoopuolella olevalla vaunulla!

Tänään vaunu on sitten pesty ja asustettu aikansa mukaisesti tehtäväänsä varten ja on valmis siirrettäväksi juhlia ja juhlijoita odottamaan. Siinä sitten portinpielessä tämä hauska ilmestys tervehtii kaikkia paikalle saapuvia ja pitää järjestäjien papereista ja vaihtovaatteista hyvää huolta.


Tänään valmistui myös pikkupelimannien keikkapaidat. Nilsbyn Pelimannithan on useassa paikassa nähty pääsääntöisesti punaisessa t-paidassa, mutta tänä kesänä olemme aiheuttaneet hämmennystä uusilla esiintymisasuillamme. Ainakin toistaiseksi olemme asuistamme saaneet positiivista palautetta, mutta viikonlopun jälkeen tiedämme teidänkin mielipiteenne niistä. Mutta tosiaan, ReissuVeikon Sottiisin kuvia katsoessa tuli sellainen olo, että kyllä sitä pitää pienilläkin jotain samanlaista olla kuin isoilla. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Nekin on sitten nähtävissä viikonloppuna. (Ja meidän ihanista uusista asuista kunnon juttu sitten, kun tämä viikko helpottaa!)


Mutta huomenna Nilsbyn Pelimannit tosiaankin pitävät työntäyteisen talkoopäivän ja laittavat loputkin paikat kuntoon vieraitaan, eli juuri teitä varten. Sitten alkaakin  vihdoin odotettu viikonloppu ja olette kaikki sydämellisesti tervetulleita! Pian nähdään!

Täysi touhu päällä

Blogipäivityksetkin venyvät seuraavan vuorokauden puolelle, kun tapahtuman järjestelyt pitävät meidät hieman kiireisenä. Tämä aika juuri ennen Wiinejä on aina hieman hektistä, mutta kuitenkin kivaa.

Yritämme joka vuosi keksiä hieman jotain uutta, ja tänä vuonna olemme ajatelleet parannella mm. esiintymispaikkoja. Meillähän on etupihalla päälava, jossa pidetään päivän konsertit ja sitten itse Birknäsin komea talo, jossa on tanssit. Mutta tänä vuonna meillä on hieno traktorilava "Takapotku" myös talon takana ja rannalle rakennetaan pieni soittopaikka nimeltään "Undi Klippan."

Kuva viimevuodelta, ennen kaislojen ajoa. Ponttoonin päässä toinen ponttoni poikittain.

Rantaa olemmekin jälleen kunnostaneet entisestään ja nyt siellä on jälleen sama laituri kuin viimevuonnakin ja sen lisäksi rantaa on taas myös laitettu rannankin puolelta. Työtähän alue vielä vaatisi, mutta joka vuosi vähän lisää. Rannassa on kuitenkin jälleen niin suuri ja kunnollinen laituri, että venevieraita mahtuu kyllä oikein reilusti. Eli kaikki veneelliset vain sitä kautta käymään, vaikka soutaen! Ja laituriin saa jäädä myös yöksi, jos tilaa vain on!

Viikonlopuksi luvataan todellista hellekeliä, kyllä silloin rannalla kelpaa olla!

Antonius Block rannalla 2012 

Kuvaa kalliolta rannalle

Säätilaus toimituksessa

Olemme jälleen, kuten aiempinakin vuosina, tilanneet tapahtumapäiväksi hyvää säätä kaikille. Nyt uskaltaudumme lupaamaan, että tilaus ehtii ajoissa perille ja liki 100% varmuudella vietämme viikonloppua aurinkoisessa ja erittäin kesäisessä säässä.

          Tässä alustava ennuste:

 Olemme itseasiassa nauttineet kuivasta kesäsäästä koko kesän ja sateet ovat kiertäneet tämän saaristokaupungin oikein taidolle. Jo pelkästään Turussa taikka Kaarinassa on voinut tulla vettä reilustikin, mutta eipä sitä ole meille asti riittänyt. Tästä syystä maasto täälläpäin on jo liki räjähdysherkkää, joten esitämme kaikille paikalletulijoille pyynnön: olkaa tulen kanssa erityisen varovaisia! Tämä ei nyt koske vain avotulta, vaan ihan kaikkea mistä vain tulipalo voi syttyä. Maasto on niin kuivaa, että sen sytyttämiseen ei tarvita kuin pöydälle unohtuneet silmälasit, saati sitten jos sinne ajatuksissaan heittää vaikka tupakantumpin.

Tapahtumapaikalla on tietysti sammuttimet sitä varten, jos vahinko käy, mutta toivomme, että niitä ei tänäkään vuonna tarvita. Olemme joka vuosi säästyneet suuremmilta onnettomuuksilta tai edes järjestyshäiriöiltä ja toivomme tämän perinteen jatkuvan. Tupakoitsijoille on oma tupakkapaikkansa ja muu alue on savutonta, kuten aiempina vuosina. Mutta tänävuonna korostamme tätä erityisesti. Ja tämä savuton alue ei ole vain varsinaisella tapahtuma-alueella vaan oikeastaan erityisesti myös parkkialueena olevalla pellolla. Riihikuiva, pölyävä pelto + parkkeeratut autot = pommi! Jos kyseisellä pellolla syttyy maastopalo ei sitä pidättele mikään.




Kiitos kaikille jo nyt etukäteen tämän asian huomiomisesta. Pidetään yhdessä huolta, että saamme juhlia ilman työvuorossa olevia palomiehiä. (Vapaalla olevat saavat toki tulla mukaan)

Reissuveikon sotiisissa

Käväistiin mini-kokoonpanolla Reissu-Veikon pelimannipäivillä Yläneellä. Kyllä sitä saadaan jotain soitettua silloinkin vaikka kasaan saadaankin vain kolmannes porukasta. 

kuva: Riitta Henriksson

kuva: Veikko Kurppa

 

Ja kun apuun saadaan vielä pieni rytmikone pyykkilautoineen niin keikka on pelastettu. 

kuva: Riitta Henriksson

Viikon päästä sitten soitetaankin sitten isolla porukalla kun saadaan soittokaverit kylään! Sitä odotellessa...

kuva: Veikko Kurppa

Paikallislehden juttu

Paraisilla ilmestyy viikottain virkeä ja alueestaan kiinnostunut paikallislehti, Paraisten Kuulutukset. Tällä viikolla yksi lehden pääuutisista oli tulevat Wiinit Pelimannit, ja koska Parainen on kaksikielinen kaupunki, oli myös juttu kaksi kertaa, sekä suomeks och samma på svenska. Itse jutun sisältö luonnollisesti sama.

Saaristolaismusiikkia saaristokeskuksessa

Jo Juhannuksena kävimme keikkailemassa Korppoossa, Korpoströmillä sijaitsevassa saaristokeskuksessa. Silloin soittelimme Juhannusmusiikkia perjantai-illan tummetessa.
Korpoströmin Saaristolaiskeskus on tieteen ja taiteen keskus saaristossa, jonka yhteydessä on vierasvenesatama, ravintola, hotelli sekä mm. metsähallituksen tiloja. Paikka on todella hieno ja perinteinen vaikka rakennus itsessään onkin aika uusi.




Suomen Kansanmusiikkiliiton saaristopelimanniprojektin puitteissa keskuksessa on kesän aikana järjestetty useampikin soittopäivä ja yhtenä tällaisena aurinkoisena päivänä soittelimme siis jälleen Korppoossa. Keli oli mitä mainioin ja ihmiset lomatuulella. Mikäs siinä soitellessa, ehkei paljoa ruokailijoita häiritty.



Saman projektin puitteissa saamme Maria Kalaniemen Wiineihin Pelimanneihin. Häntä ainakin kannattaa jokaisen kynnelle kykenevän tulla kuuntelemaan!

Festivaalitunnelmia

Pelimannit kävivät Kaustisilla haistelemassa festivaalitunnelmaa ja katsomassa miten niitä pelimannikekkereitä sitten järjestettinkään. Kolme virallista keikkaa, vähän vapaata soittelua ja porukassa lomailua. Tämän jälkeen alkaakin tosissaan oman tapahtuman viimeistely. Kohta nähdään!

Ajo-ohjeista Wiinit Pelimannit-tapahtuman paikoille

Teimme tähän blogiin oman sivulehden erilaisille ajo-ohjeille tapahtumaan. Sivu on vielä hieman vajavainen, mutta täydennämme sitä vielä kesän aikana.

Mikäli jotain kysymyksiä herää liittyen sitten mihin tahansa, ajo-ohjeisiin, parkkialueisiin, majoitukseen, esiintyjiin tai mihin tahansa, kysykää ihmeessä! On hyvin todennäköistä että joku muukin pohtii asiaa juuri samaan aikaan, joten kysymyksesi voi palvella samalla monia! Yhteyttä voi ottaa joko puhelimitse, sähköpostitse tai tämän blogin kautta. Emme ehkä aina ehdi vastaamaan saman päivän aikana, mutta viestit tulevat kuitenkin aina perille!

Pääjuhlassa 2013 esiintyvät soittajat

Lauantaina 3.8. klo 15 alkaa Wiinien Pelimannien pääjuhla. Olemme tapamme mukaan kutsuneet joitain soittajia konserttiosuuteen.

Silloin esiintyvät:

• Maria Kalaniemi
  
• Turun Kaksiriviset
• Ahjolan Pelimannit 
• Loiskuu
• Virmon pelimannit
• Länsirannikon pelimannit
• Tulitangara
• Nytky
• Rykäys
• Tapani ja Asta 
• ja tietysti Nilsbyn pelimannit

Nämä pelimannit esiintyvät varsinaisessa konsertissa, mutta muille soittajille löytyy varmasti tilaa puskasoittopaikoilta, joten soittimet ehdottomasti mukaan. Pelimanni, joka tulee soittimen kanssa tapahtumaan, pääsee myös ilmaiseksi sisälle. Olisi tietysti myös mukavaa jos soitin illan aikana jossain soisi. Jokaiselle soittajalle löytyy varmasti kuulijoita.

Nilsbyn pelimannit viettävät tänä vuonna 15-vuotisjuhlaansa ja päivän ja illan aikana saattaa olla odotettavissa yllättäviä esiintymisnumeroita. Jopa esiintyjät itse saattavat yllättyä.

Kurssi-ilmoittautuminen auki!

Wiineissä Pelimanneissa on tänä vuonna kaksi pelimannikurssia: huuliharppumestari Topi Viikilän pitämä huuliharppu-kurssi sekä kaksirivisten oma kurssi (opettaja varmistuu myöhemmin).

Kaikki kursseista kiinnostuneet voivat ilmoittautua nyt pelimannien sähköpostiin: nilsbynpelimannit (a) gmail. com

Tapahtuman järjestelyihin tukea, hienoa!

Tänä vuonna järjestämme Wiinit Pelimannit - tapahtuman jo yhdeksännen kerran. Tapahtumajärjestelyt olemme aina tehneet talkoilla ja pakolliset pienet kulut olemme keränneet kasaan pienistä puroista, joita keräämme kasaan vuoden varrella tapahtumaa silmällä pitäen. Vuosi vuoden jälkeen sponsori-hanat tuntuvat  tuntuvat vain menevän tiukemmalle ja purot pienenevät pienenemistään tai ehtyvät jopa kokonaan.

Viime vuonna saimme Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahastosta apurahan ja olimme siitä aivan hämmentyneitä. Kävimme vastaanottamassa apurahaamme Laitilassa ja kuuntelimme sitä kunnioitettavaa joukkoa, joiden kanssa tilaisuudessa juhlimme. Oli niin suunnattoman hienoa olla siellä silloin.

Tänä vuonna emme sitten enää pysyneet jaloillamme, sillä saimme Suomen Kulttuurirahaston apurahan Wiinien Pelimannien järjestämiseen. Olemme äärettömän otettuja tästä kunniasta ja asiasta vielä hieman pökerryksissäkin. Aivan uskomattoman hienoa! Kävimme jälleen apurahamme vastaanottamassa, tällä kertaa Finlandia-talossa entistä arvovaltaisemmassa joukossa. Oli todella hienoa olla mukana.
Tästä arvovaltaisesta tuesta meille tuli sellainen olo, että tällä ruohonjuuritason matalakultturityöllä on kuitenkin väliä. Ja mikä mukavinta, sillä on väliä myös muille kuin itsellemme ja omille pelimanniystävillemme.


Joka vuosi tähän aikaan kuin tarkempia ohjelmavarauksia ja suunnitelmia tapahtuman järjestelyihin on tehty, olemme joutuneet miettimään mihin on varaa, mitä pystymme tekemään itse ja mistä joudumme jotain maksamaan. Ja sitten olemme pistäneet maksulliset asiat tärkeysjärjestykseen ja katsoneet mihin vähät varamme riittävät. Aina on tapahtuma saatu järjestettyä ja olemme jääneet melkein omillemmekin joskus, mutta paljon se on vaatinut tasapainottelua. Tapahtumamme ei onneksi ole tarkoituskaan tuottaa voittoa meille tai muillekaan, vaan pääasiana on kerätä pelimanniystäviämme yhteen kesän lopulla ja soitella yhdessä. Jos siinä sivussa sitten mahdolliset katsojatkin viihtyvät, olemme jo saavuttaneet enemmän kuin olemme tavoitelleet.


Tällainen apuraha pistää nöyräksi. Apurahamme ei kai ole rahallisesti mikään valtava summa, vaikka tuleekin todella tarpeeseen. Mutta erityisesti henkisesti meille tämä apuraha on sitäkin suurempi. Olemme ilmeisesti tehneet jotain oikein kun meitä näin huomioidaan. Olemme kovalla yrittämisellä ja talkootyöllä onnistuneet luomaan tänne Suomen lounaisnurkkaan pienen mutta elävän kansanmusiikkitapahtuman, mikä ei lainkaan ole itsestäänselvyys. Täälläpäin Suomea kansanmusiikki on tuntunut hävinneen jonnekin, pieniin piireihin ja kotikoloihin jossa jo pelimmanitkin etsivät toisaan löytämättä. Muualla Suomessa kansanmusiikki on ollut aina enemmän esillä ja osana tavallista elämää eikä ole päässyt missään vaiheessa samalla tapaa häviämään. Lounais-saaristossa pelimanni on aina istunut laiturinnokassa yksinään eikä luonnollisia kokoontumisia ole ollutkaan. Kulttuuri on ollut hyvin erilaista. Tältä pohjalta on entistä hienompi asia, että tapahtumamme on säilynyt hengissä. Nyt vielä toivomme, että josko jo tänävuonna saisimme vihdoin sieltä laiturinnokasta paikallisia pelimanneja liikkeelle soittamaan meidän kanssamme, sillä tähän asti liki 98% sekä pelimanneista että katsojista on tullut muualta kuin täältä saaristosta. Kulttuurin ja tapojen muuttaminen on hidasta, mutta kyllä isokin laiva kääntyy kun aikansa kääntää.


Tähän uskoen jatkamme innolla Wiinien Pelimannien suunnittelua ja aktivoidumme niin blogin kuin muidenkin medioiden suhteen ja pidämme teidät kaikki ajantasalla.


Kiitos Suomen Kulttuurirahasto!
Kiitos kaikki pelimannit jotka olette meihin ja tapahtumaamme uskoneet! Yhdessä on jälleen hyvä jatkaa!

Talviunillako?

Ehei, emme me sentään ole nukkuneet vaikka hiljaiseloa olemmekin pitäneet. Se on kai hyvin suomalaista, että talvella käännytään hieman sisäänpäin, katsotaan lähelle ja puuhastellaan sisätöitä, kesän valmisteluja. Näin olemme tehneet, katsoneet lähelle, mitä olemme saaneet aikaiseksi aiemmin, mikä on ollut hyvää ja jatkettavaa, mitä kannattaa jättää pois tai muuttaa. Olemme suunnitelleet uutta levyä, uusia esiintymisasuja, uutta ohjelmistoa ja tietysti tulevan kesän ohjelmaa. Kaikkea vanhaa ei ole hylätty vaan on itse asiassa lämmitelty niitä vanhoja jo melkein unohdettuja kappaleita. Ja toisaalta pidetty aivan mahdottomia nuottisulkeisia jonka johdosta jokaisella on tällä hetkellä aivan tolkuton määrä paperisaastetta nuottitelineen lähellä. Karsinta on siis yhä menossa.

Mutta hyvä tästä tulee.


Kevät herättää karhutkin unesta, miksei siis pelimanneja. Sitä odotellessa!

Valokuvia ja ensi vuoden tapahtumapäivä

Hieman tuntuu siltä, että nämä sivut päivittyvät kovin hitaasti, mutta nyt ainakin on tapahtunut jotakin. Ensi vuoden tapahtumapäivä on varmistunut (3.8.2013) ja sen kunniaksi päivitin myös vuodelle 2013 ihan oman sivun. Sitten tuli lisättyä monenlaisia valokuvia sekä tämän vuoden tapahtumasta että aiemmilta vuosilta. Mikäli löydät sivuilta kuvan, jota et siellä halua olevan, laitathan meille pikaisesti asiasta postia niin poistamme sellaiset tietysti! 

Syksy on Nilsbyn Pelimanneilla yleensä sellaista hieman hiljaisempaa aikaa, jolloin vain harjoitellaan, kootaan uutta ohjelmistoa ja selataan nuottipinoja. Eli ei nyt aivan talvihorrokseen vaivuta, mutta ei kuitenkaan olla näkyvästi missään esillä ja harvemmin keikkaillaankaan. Keksitytään ihan vain soittamiseen. Nyt tämä on entistä aiheellisempaa, sillä suunnitteilla on kolmas levy, jonka toivomme valmistuvan vuoden sisällä. Ja kohta onkin jo kevät ja kaikki kevään soitot, tapahtuman suunnittelu ja toteutus. Vuosi kuluu yllättävän äkkiä kun on mieluisaa tekemistä!

Pelimannit Anssin syyssoitoissa

Tänä viikonloppuna pelimannit käyvät ihmettelemässä menoa Isojoella, Lauhanvuoren kansallispuistossa. Anssin syyssoitot söivät ja taas päästään katsomaan pelimannimenoa uudella paikkakunnalla.

Kuvia WP 2012

Nyt on jo joitain kuvia saatu tuonne WP2012-kuvasivulle saatu laitettua. Ja lisää on ihan varmasti tulossa. Tilan säästämiseksi kuvat ovat itse sivulla hyvin pieninä, mutta klikkaamalla niitä saa sitten isommiksi. Ja sivun alussa on myös yksi videolinkki joka ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa. Siinä Nytkyn poijjaat pistävät parastaan!

Ohi on! Voi Mitkä juhlat! KIITOS!

Viikonloppu lähenee loppuaan ja huomenna on jälleen paluu arkeen. Ja voi mikä lasku sen onkaan tällaisesta viikonlopusta! Meillä oli mahtavaa! Kiitos aivan kaikille!

Vielä torstaina, hetkeä ennen juhlia, pienessä viimeistelykiireessä saattoi jonkun Nilsbyläisen mielessä käväistä, että miksi ihmeessä tätä oikein teemme. Jälleen kerran tuntui siltä, että aika ja resurssit eivät millään riitä ja käsiparejakin on parisenkymmentä liian vähän. Mutta kun tapahtuma alkoi niin oikeastaan koko viikonlopun ajan saimme mahtavia ja upeita muistutuksia siitä, miksi. Vilpittömän iloisia ihmisiä ja aitoa pelimannimusiikkia ja -meininkiä koko viikonlopun! Tämä kaikki on todella sen arvoista!

Kiitos, todella suuri kiitos kaikille soittajille ja kuulijoille! 

Teidän vuoksenne jaksamme taas ensivuonnakin. 

Nyt on mieli ja ruumis väsynyt mutta onnellinen. Jaamme kokemuksia tapahtumasta tarkemmin selvittyämme arkeen...

Lämmin talkoopäivä juuri juhlien alla

Huomenna se alkaa! 
Wiinit Pelimannit 2012! 

On tätä taas koko vuosi odotettukin!

Vuokrattava leikkuri.

Tänään oli tietysti sitten vielä pikkaisen Nilsbyn Pelimanneilla hommia, jotta huomenna kaikki olisi vieraita varten valmista. Talkoot alkoivat heti aamulla ja ensimmäisenä suunnattiin itse pelipaikalle.
Birknäsin uuden laiturin jatkoksi oli eilen illalla hinattu vielä toinen pätkä laituria lisää ja saatu näin aikaan oikein komea paikka isompienkin veneiden rantautua. Laiturissa oli kuitenkin pientä laittoa ja rannassa samaten. Koska ranta on ollut alkuvuonna laiturin puutteessa ihan hoitamatta, piti rannan kaisloja vähän karsia. Sitä varten pelimanneilla on nyt oikein kunnon välinekin. Raivaussaha-tyyppisesti käytettävä pitkävartinen saha. Oikein näppärä kaislojen raivaamiseen veneestä käsin. Tätä voidaan muuten vaikka vuokratakin! Ja tietysti työmiehen kanssa - mikäli tarpeen!

Laituri-yhdistelmä rannan suunnalta kuvattuna. Toinen laituri on päädyssä poikittain.

Päädyssä olevan rautaponttooni. Taustalla väylä Hessundin sillan ali.

Laiturilta rannalle. Vas. komeat rantakalliot ja suoraan edessä, puiden takana talo.

Rantaan on helppo tulla ja se on passelisti Hessundin sillan ali tulevan väylän varrella. Turun suunnasta on siis näppärä tulla sitä kautta. Myös etelästä, Paraisten portin sekä Airiston suunnalta tulevilta väyliltä pääsee Birknäsin pohjoiseen. Väylä on kapea ja matala, mutta katseltavaa riittää! Hessundin sillan alittava väylä on syvyydeltään 1,5m ja sillan alikulkukorkeus 16m. Pienenä tietona muuten mainittakoon että Hessundin silta on maailman pitkäjänteisin betoninen sauvakaarisilta, joten jo sitä kannaa tulla kurkkaamaan! Birknäsin nuorisoseurantalo näkyykin merelle päin, ainakin jonkin verran. Pihan vanhat puut alkavat olla jo sen verran komeita, että melkein peittävät talon kokonaan mereltä päin.

Talon edessä kasvavia, oikein todella komeita ja iäkkäitä mäntyjä kannattaa myös katsella hieman sillä silmällä. Ne ovat saaristolaiseen tapaan matalia, mutta silti hyvin vanhoja. Paksut oksat viistävät melkein maata. Eivät ole nähneetkään pitkien, taivasta hipovien ikihonkien mallia, vaan ovat tämmöistä lyhyenläntää, varsinaissuomalaista sorttia.




 Talon sisällä asenneltiin jo paikalleen tanssisoittojen äänentoisto ja muutenkin huollettiin taloa käyttökuntoon. Kahvilaa varten laiteltiin hieman tuoleja ja pöytiä, tyhjennettiin tanssilattia vuorostaan tavaroista ja sitten tietysti myös hieman siivottiin. Sitä aina kuitenkin riittää vaikka kuinka edelliset yrittäisivät parhaansa. Vanhassa talossa erityisesti se siivous on aina hieman haastavaa.

Äänentoisto ja pihan konserttipenkit saapuivat jo

Pihakonserttia varten oli tilattu pitkä rivi penkinjalkoja ja penkki-lankkuja. Niistä sitten kootaan jonkin kokoinen katsomo. Loput saavat sitten tyytyä seisomapaikkoihin. No muutenkin aluella on kyllä oikeastikin mukava kävellä, mikäli on varustautunut tietysti sopivilla kengillä. Juhlamme ovat maaseudulla, joten korkokengät kannattaa jättää suosiolla toisiin juhliin. Muuten voi huomata olevansa vaikka rannan savessa piukasti kiinni... Onneksi pelimanniuroot ovat tunnetusti hyvätapaisia, joten neito hädässä saa aina apua!



Parkkipaikkana on jälleen talon viereinen heinäpelto, joka on tätä juhlaa varten niitetty. Haravointia ei kukaan ole ehtinyt tehdä, joten pelto on aika hauskan näköinen. Ajettava kuitenkin. Porukan painavimmalla autolla käytiin testaamassa alue kulmasta kulmaan ja kuulema jyminä vain kävi kun vuosia kesannolla ollut kivettynyt pelto tömisi auton alla. Pitäisi kestää ellei seuraavat kaksi vuorokautta tule vettä kaatamalla. 

Parkkipellon testausta

Meillä on kyllä sattunut soittoporukaksi niin onnistuneita yksilöitä, kun vielä löytyy sekä talkoohenkeä että "tee se itse" - miehiä. Ja naisia. Niin ja sitten löytyy hieman myös ideanikkareita, markkinamiehiä, roudareita, äänimiehiä, kokkeja, tiskareita, majoitusmestareita, organisaattoreita, korjaajia, peltiseppiä, venemiehiä, siivoojia, käsityöläisiä... jne. Niin ja soittajia myös!

Polvillaan mainonnan edessä.

Tämmöisiä juhlia ei olisi muuten varaa järjestääkään, jollei oltaisi valmiita tekemään asioita ihan itse ja talkooporukalla. Hieman hullun hommaahan tämmöinen on ja joka vuosi on hieman jännitysmomenttia siinä, että mitenköhän ollaan onnistuttu ja mitä kaikkea unohdettu. Ja että saadaankoon ylipäätään koko juhlia aikaiseksi. Kun valmistelijoita on vähän, on jokaisen työpanos tärkeä. Ja jos yksi on joukosta poissa, niin prosenteissa se on aina niin kovin paljon. Mutta aina on pärjätty ja näin toivomme käyvän tänäkin vuonna.

Aamulla saapuu ruotsalaiset vieraamme, eli Timrån Pelimannit, Turun satamaan, ja siitä se sitten alkaa!

Kovasti toivomme kaikille oikein hyviä pelimannipäiviä ja tulkaahan nyt kaikki oikein joukolla viettämään kanssamme aikaa hyvän musiikin parissa!

Tunnelmakuvia Birknäsistä

Tähän aikaan viikon päästä alkaa hiljalleen meno jo (ehkä) rauhoittumaan, illan viimeisiin valsseihin on vain hetki aikaa. Joten on sopiva aika laittaa muutama kuva paikan päältä. Birknäs on hieno paikka. Talolla on ikää sata vuotta. Hienosti kalliolle rakennettu ryhdikäs ja komea nuorisoseuraintalo on jo itsessään tutustumisen arvoinen. Rantakallio on jyrkkä ja hieno. Paikalta on komeat näköalat sekä merenlahtiin että vastapäätä pelloille. Rannassa uivat sorsat ja kaulushaikarat, pelloilla kokoontuvat jo kurjet muutttoansa suunnitellen. On hiljaista ja kaunista, täysin maaseutua. Mutta vilkkaalle saaristotielle on autolla vain viitisen kilometriä. Tosin linnuntietä matkaa olisi liki puolet vähemmän, mutta saaristossa autoilu on aina sitä, että kierretään mistä pystytään - paatilla mennään nopeimmin. Siksi suosittelemmekin, että kaikki joilla vain oma jolla tai sitä isompikin vene vain on, tulisivat tapahtumaan meriteitse. Rannassa saa sitten myös yöpyä, mikäli veneessä sellainen mahdollisuus on. Eikä erillistä satamamaksua tietenkään peritä.

Tässä sitten muutama kuva paikan päältä:

Uusi laituri!

Kuten edellisessä postauksessa kerroimme, Birknäsin seurojentalo on jo satavuotias arvokas vanhus. Yhdistys talon ympärillä on sitäkin vanhempi, ja kuten niin monet nuorisoseurat nykyään, on täälläkin päin käynyt niin, että nuorisoseura on nuori enää vain mieleltään. Ikä painaa jo monia jäseniä ja uusia jäseniä ei enää tulekaan samalla tavalla kuin ennen. Siksi myös talkooporukkaa on vaikea saada ja paikat alkavat hieman rapistua.

Laituri siirtymässä, kyydissä nuorisoseuran pj.

Rannan laituri on ollut huonossa kunnossa jo pidempään. Tai no - ei laiturin tarvitse olla alunperinkään edes huonokuntoinen kun vaan kerran tulee paha jäätalvi, niin komeatkin laiturit ovat sen jälkeen entisiä. Ja kun sitä talkooväkeä ei ole, niin korjaamatta jää. Wiinit Pelimannit - tapahtumia varten paikalle on aina hinattu ponttoonilaituri vanhan laiturin jatkeeksi. Nyt se ei olisi enää onnistunut, sillä vanha laituri oli täysin tiensä päässä.

Onneksi nuorisoyhdistys sai läheltä uuden ponttoonilaiturin (2,5 x 25 metriä!) vanhan puulaiturin tilalle! Se on nyt tänään pelimanni-avustuksella saatu hinattua paikalleen ja näin rannalla on jälleen taas kunnon laituri myös muiden käyttäjien iloksi. Tämän lisäksi tapahtumaa varten tuodaan sama lisäponttooni (3x15 metriä!) nyt tämän uuden laiturin jatkoksi, joten veneilijöillä hyvä paikka kiinnittyä tapahtumapaikan rantaan! Eli tervetuloa myös mereltä musiikkia kuulemaan!

Antonius Block Wiineihin!

Wiinit Pelimannit saavat esiintyjäksi nuoria, komeita ja taitavia miehiä, kun Paraislainen Antonius Block tulee esiintymään konsertin päättäjäisiksi, eli klo 18. Pojat soittavat irlantilaistyylistä kansanmusiikkia, osin myös omia sävellyksiä. Jos haluat kuulla heitä jo etukäteen, yksi pieni näyte löytyy YleX:n sivulta, eli täältä.

On aina mukavaa kun löytyy nuoria ja innokkaita, sekä vielä taitaviakin soittajia. Ja Nilsbyn Pelimannit ovat tietysti mielissään siitä, että herrat samalla tuovat paikallisväriä tapahtumaan! 

Tervetuloa siis 

Antonius Block!!

Ja luonnollisesti kaikki olette tervetulleita heitä kuulemaan!!
Elokuuhun on enää pari kuukautta aikaa!!